22.10.2020
Hyvä paha henkilötunnus
Suomessa asetettiin kesällä 2017 työryhmä pohtimaan henkilötunnusten muutostarpeita. Työryhmä asetettiin, koska henkilötunnusten riittävyydestä ja niiden käyttämisestä salasanan tapaan henkilön tunnistamiseksi oltiin huolissaan. Myös syntymäajan ja sukupuolen ilmeneminen henkilötunnuksesta mainittiin ongelmaksi. Syksyllä 2019 työryhmän tehtävää muutettiin. Silloin ensimmäiseksi tehtäväksi nostettiin hallitusohjelman mukaisesti henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta luopuminen.
Ovatko henkilötunnukset oikeasti loppumassa? Tällä hetkellä tunnuksen rakenne mahdollistaisi tuhannen tunnuksen myöntämisen samana päivänä syntyneille. On kuitenkin sovittu, että 1900- ja 2000-luvuilla syntyneille ei anneta samaa loppuosaa. Lisäksi hieman yli sata tunnusta per päivä on varattu testikäyttöön. Käytännössä siis tunnuksia on käytettävissä noin 450 per päivä. Ikäluokkamme koko on noin 60 000, eli joka päivä syntyy noin 165 henkilöä. Tunnusten riittävyys ei siis vaikuttaisi olevan kovin akuutti ongelma.
Tunnusten riittävyyttä voitaisiin parantaa siten, että myös eri vuosisadoilla syntyneille annettaisiin samoja tunnusosia. Vuosisata käy kuitenkin ilmi välimerkistä. Välimerkit ovat olleet käytössä kymmeniä vuosia, joten tietojärjestelmien luulisi olevan pikkuhiljaa päivitettyjä ymmärtämään ne. Tällä muutoksella käytettävissä oleva numeroavaruus saataisiin kaksinkertaistettua. Jos yli 20 vuotta ei ole ollut riittävä aika järjestelmäpäivityksille, kaikkien järjestelmien pakkopäivitys muutamassa vuodessa ei vaikuttaisi oikealta ratkaisulta.
Ilmeisesti henkilötunnusten riittävyysongelmat johtuvat siitä, että niille maahanmuuttajille, joiden syntymäpäivää ei tiedetä, annetaan tunnus vuoden ensimmäiselle päivälle. Näin ei tietenkään tarvitsisi toimia. Vuoden ensimmäinen päivä ei ole mitenkään parempi väärä päivä kuin mikään muukaan päivä vuodessa. Jos tunnusten riittävyys on ongelma, voisi näiden tunnusten osalta arpoa päivämääräosuuden.
Entä sukupuolen ilmeneminen henkilötunnuksesta, onko se oikeasti ongelma? Myös ihmisten etunimi pääsääntöisesti paljastaa sukupuolen. Sellaiset järjestelmät, joissa on henkilötunnus, muttei etunimeä, ovat äärimmäisen harvinaisia. Nimilain mukaan etunimen on vastattava henkilön virallista sukupuolta. Henkilön vaihtaessa sukupuolta, hän useimmiten vaihtanee sekä henkilötunnuksen että etunimen. Voisimme myös halutessamme varata ainakin osan nyt testitarkoituksiin varatuista tunnuksista sukupuolineutraaleiksi. Henkilöille, jotka haluaisivat sukupuolineutraalin henkilötunnuksen, voitaisiin antaa uusi henkilötunnus, jonka tunnusosa alkaisi numeroilla 90-95. Sukupuolineutraalius on tietenkin sensitiivinen asia ja sen kaikki nyanssit ymmärtävät vain pieni mutta kasvava joukko. Silti uskoisin, että monella muulla keinolla sukupuolivähemmistöjen tasa-arvo-ongelmia voitaisiin ratkoa vaikuttavammin.
Henkilötunnusta käytetään Suomessa liian usein “salasanana”. Jos tiedät puhelimessa henkilötunnuksesi, voit esimerkiksi avata ja sulkea palveluita. Tämän ongelman ratkaisuna tunnutaan yleensä tarjottavan, että henkilötunnuksia pitäisi suojella tarkemmin. Tämän vuoksi niitä poistetaan aktiivisesti eri paikoista. Mielestäni tämä toimintatapa pikemminkin lisää väärinkäyttöä kuin vähentää sitä. Ihmisille syntyy vaikutelma, että henkilötunnus on jotenkin salainen ja sen tietää vain henkilö itse. Oikeastaan parempi ratkaisu voisikin olla täysin päinvastainen lähestymistapa. Laitetaan henkilötunnus saataville kaikkiin julkisiin rekistereihin. Tällöin kaikki ymmärtävät, ettei sitä voi käyttää salasanana. Henkilötunnus on yksilöivä tunnus. Sitä voi ja pitää käyttää yksilöintiin. Mutta sitä ei koskaan pidä käyttää tunnistamiseen. Henkilötunnusuudistuksen täysin satunnainen henkilötunnus vaikuttaisi olevan omiaan lisäämään henkilötunnuksen käyttämistä myös tunnistamiseen. Esitetty ratkaisu on mielestäni tältä osin tavoitteeseen verrattuna väärä.
Henkilötunnus on helppo muistaa. Se on helppo kertoa puhelimessa, laboratorionäytettä otettaessa ja vaikkapa puhelinliittymää avattaessa. Lähisukulaisten tunnuksetkin on muistettavissa juuri johtuen syntymäajan osuudesta. Näin esimerkiksi lasten asioiden hoitaminen on helppoa. Lisäksi on tärkeää, että esimerkiksi laboratoriokokeen tulokset kohdistuvat juuri oikean henkilön tietoihin. Nykyinen tunnus toimii tässä tarkoituksessa erinomaisesti. Henkilötietojen oikeellisuuden kannalta olisikin olennaista, että eri henkilöiden tietoja ei sekoiteta keskenään. Mielestäni henkilötunnusta tulisi käyttää entistä enemmän tietojärjestelmissä eri henkilöiden tietojen sekaantumista estämässä. Eikä tämä ole mitenkään itsestäänselvästi esimerkiksi GDPR:n vastaista. Henkilöiden tunnistamiseen taas olisi kehitettävä jokin muu tapa, mutta ei ole mitään syytä muuttaa henkilötunnuksia tunnistautumisen ratkaisuja etsittäessä.
Meillä on maailman paras henkilötunnus. Järjestelmän puutteet ovat suhteellisen pieniä verrattuna esitetyn muutoksen mittakaavaan. Onneksi hallitus on nyt tullut siihen tulokseen, että henkilötunnusten muuttamisesta tällä hallituskaudella luovutaan. Kansantaloudellisesti säästön lienevät miljardiluokkaa. Toivottavasti asiaa lähestytään enemmän asia-argumentein kuin idealististen tavoitteiden kautta sitten kun seuraava valmistelukierros tulevaisuudessa alkaa.
